keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Landed

Dumela!


Vihdoin ja viimein Botswanassa. 


Matkahan alkoi myöhässä olevalla lennolla Helsinki-Vantaalla, joka tietysti lisäsi jännitystä Lontoon päässä. Jännittäen ja vauhdikkaasti suoritettiin tarvittavat turvatarkastukset ja saatiin kuulla, että seuraavakin lento on myöhässä. 11 tuntia koneessa meni suht hyvin, kattoen puolikkaan Anna Kareninan (Tiia, tuut niiiiin tykkäämään siitä!!) ja nukkuen. Plus tietysti yhet Frendit ja kovasti yritin pitää pokkaa..ei vaan niin onnistu. Ilmeisesti olin myös nukkunu tosi sikeästi, koska heräsin yöllä jossain vaiheessa ja huomasin, että mun vieressä ikkunapaikalla istuva mies oli lähteny käymään vessassa.. ei mitään tietoa miten hän on itsensä mun yli taiteillu. Johannesburgissa aikaa oli alle puoltoista tuntia, mutta hyvin kerettiin. J-burgin lentokenttä toimi hyvänä sisäjuoksuratana.

 Air Botswanan kone, matkustajia mahtu sisään 48 henkeä.

Gaboronessa meitä oli vastassa harjotteluohjaaja Iiris. Oltiin eka yö Gaboronessa, koska ei voitu olla varmoja onko kone ajoissa ja kerkeekö Ghanziin asti ajaa. Käytiin ostarilla hankkimassa botswanalaiset puhelinliittymät ja juomassa cappuccinot, oli ihan oikein maitokin vaahdotettu. Kevyt lasku Afrikkaan.

Tänään ajettiin tänne Ghanziin Iiriksen kämpille. Ajomatkassa meni noin 7 tuntia, koko matka asfaltoitua tietä, suoraa ja tasaista. Jossain vaiheessa tuli kyltti, että Namibia tuolla suunnassa. Tien laidalla oli tosi paljon karjaa. Lehmiä, aaseja, hevosia, vuohia, lampaita ja parit paviaanit Gaboronen päässä.

Sadekautena myös Kalaharin autiomaassa vihertää.

Automatkalla oli hassu huomata se, että miten kirkasta on. Kuten kuvasta näkyy ajosää oli ihanan pilvinen mutta silti oli pakko vaihtaa aurinkolaseihin, koska muuten siristeli silmiä jatkuvasti. Eikä aurinkoa edes näkynyt pilvipeitteen alta! Erilaista oli myös se, että Suomessa kesällä tuulilasiin lentävät kärpäset onkin Botswanassa perhosia..

Kohdattiin Helenan kanssa myös ne megaisot koppakuoriaiset. Helena käänsi yhden jo toistamiseen oikein päin ulko-oven edessä. Ne isot koppakuoriaiset ei ilmeiseti oo ihan fiksummasta päästä kun kokoajan on väärinpäin. Saatiin myös biologian oppitunti, kuvassa oleva hämähäkki on vaaraton ja kaveri, koska se syö pienempiä hämähäkkejä.

Terkkuja Päiville, tän ei pitäis hyppiä.  
Käytiin pikakävelyllä ennen kun tuli pimeää ja saatiin iloisia tervehdyksiä naapureilta. Botswanan ilma tuoksuu makealta, hiekalta, auringon porotukselta, vesisateelta, lehmien lannalta ja ruohikolta.

Huomenna kohti Kukea ja rinkan purkaminen, jee! Täällä en taida laittaa mekkoja seinille...

2 kommenttia:

  1. mieletöntä et ootte nyt siellä! ja ihana että matka sujui hyvin ja nyt on koettu se jännittävä afrikan ilma! iskikö naamalle oikein kunnolla? täällä kovasti jännättiinkin teidän reissua myöhästymisineen jne.

    ja joo kävin jo sen annan kareninan kattoon ja tietty tykkäsin!!! "siis mainitsinko jo et mä oon tuolla pietarin baletissa ollu?" (anna jonka kanssa olin leffassa saatto ihan pikkusen kyllästyä mun hehkutuksiin) :D

    halauksia täältä pakkassuomesta! siperiatakille on nyt kyllä käyttöä!
    t:tiia

    VastaaPoista
  2. Ei iskeny, ilma täällä jotenkin pehmeempi ja kuivempi kun singiksessä..sillä ei tietenkään ollut mitään tekemistä, että osasin odottaa ilman vaihtumista vasta lentokentän ovien jälkeen.. :D ja siis mitä, sinä pietarin baletissa?! ;) rutistuksia!

    VastaaPoista