lauantai 19. tammikuuta 2013

Settling in

Hellou, ilmeisesti kuuluu alottaa kertomalla säätila. Noh, täällä sataa monennetta päivää putkeen. Sateet on vaihdellen rajuja kuuroja tai tasaista tihutusta ja rajuja kuuroja. Kuulin, että siellä Suomessa on pakkasta riittämiin. Tsemppiä sinne! Mäkin kävin ostaa sateenvarjon, joten suosittelen vaikka lisä villatakkia päälle :D

Päästiin vihdoin ja viimein Kukeen torstaina. Koko päivä meni puunatessa kämppä puhtaaksi ja huonetta sisustaessa.. en laittanut mekkoja tällä kertaa ihan seinälle (ettei hämähäkit muuta asuu niihin) mutta jotain sen suuntaista..

tää sisustus on sit sellanen helposti vaihdettava

Tuntu tosi hyvältä saada Afrikkakoti kuntoon ja purkaa rinkka. Vaikka reissussa ei montaa päivä mennyt, niin huomasi, että tosissaan odotti sitä, että saa valmiiksi oman paikan. Huippukivaa on myös se, että saadaan maanantaina ihan oikeet sängytkin! Jee! Siis nyt ollaan nukuttu sellasilla retkisängyillä, joissa patja. Helenan sanoin, pitää kiivetä ensiksi ylös sieltä patjan ja sängyn muodostamasta kuopasta, ennen kun voi vaihtaa asentoa. Toinen huippujuttu on alla.

Oon jo aika pro pannukahvien keittämisessä
Perjantaina käytiin koululla osallistumassa opettajien kokoukseen ja esittäytymässä lapsille. Osa lapsista oli jo nähnyt meidän siivouspuuhissa edellisenä iltana ja juoksi huutaen Maria!Maria! (edellisen harkkarin nimi). Hämmästyksen jälkeen, ettei ollakkaan Marioita, kyseli lapset heikolla englannilla nimiä ja huuteli sen jälkeen Helela! Rica! noh, vähän harjoitellaan. Lapset halusivat kovasti kätellä ja halata. Pienimmät kokeili ujosti vaaleaa ihoa. 
Tavattiin perjantaina myös Keeme, paikallinen nainen, joka toimii tulkkina ja apuohjaaja iltapäiväkerhossa. Koulukielenä täällä on englanti ja setswana, mutta monet lapset puhuvat heimokieliä esim. naroa. Kielivaikeudet on yksi syy miksi lapset ei pärjää koulussa ja sen takia on hyvä, että lapset pääsevät harjoittelemaan ja kuulemaan engalntia myös koulun ulkopuolella, tavallisissa leikeissä. Maanantaina alotetaan iltapäiväkerho, ihan mahtavaa, en malttais odottaa!

Viikonlopuksi lähdettiin Mauniin ostamaan ruokaa ja kaasua keittolevyä varten. Tarkotus oli lähteä perjantaina ja oltiin ovelia ja mentiin tunti aikasemmin kun bussin olisi pitänyt tulla..noh, kun oltiin seisty pysäkillä kaksi tuntia (joka vaan meni melkein huomaamatta, kaksi tuntia! en tajuu, Helsingissä 10 min bussin odottaminen tuntuu ikuisuudelta) niin saatiin kuulla, että bussi oli menny jo puolitoista tuntia ennen oletettua aikaa. Noh, hipsittiin takaisin kotiin ja huomattiin, että vettä tulee taas ja tyytyväisenä täytettiin vesivarastot. Sen jälkeen pelailtiin Afrikan tähteä ja juotiin rooibos teetä. Ja aamulla ylös kirjaimellisesti kukonlaulun aikaan (kiukuu kuudelta) ja bussiin. 
Maunin keskustassa on kaksi hotellia (lodge paikallisittain) toisessa huone per hlö n. 28e tai n.70e. Voitte arvaa kumpi valittiin.. Tänään sitten hyödynnettiin suihkua, josta tulee lämmintä vettä ja nettiä. Oli ihana päästä soittamaan kotiin ja skypen videokuvakin toimi. Mahtavan näköstä tuijottaa miniläppärin ruudulta kun viisi naama änkee samaan aikaan kuvaan <3
Muuten tää päivä on menny Mauniin tutustuen ja todeten puoli kolmelta, että kauppa,josta kaasua ostetaan menee klo yksi kiinni. Noh, tiedetään siis mitä tehdään ensi viikonloppuna, (onneksi kaasua on jäänyt edellisiltä harkkareilta!) Tällä kertaa Maunista ei löytynyt paikkaa, josta saa kahvia. Onneksi lodgella oli pikakahvia, join sen ilman creameria. Kaikkea sitä oppii.

Maunissa myös ensi viikonloppuna.
Lämpöä sinne pakkaseen, salang sentle!

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Landed

Dumela!


Vihdoin ja viimein Botswanassa. 


Matkahan alkoi myöhässä olevalla lennolla Helsinki-Vantaalla, joka tietysti lisäsi jännitystä Lontoon päässä. Jännittäen ja vauhdikkaasti suoritettiin tarvittavat turvatarkastukset ja saatiin kuulla, että seuraavakin lento on myöhässä. 11 tuntia koneessa meni suht hyvin, kattoen puolikkaan Anna Kareninan (Tiia, tuut niiiiin tykkäämään siitä!!) ja nukkuen. Plus tietysti yhet Frendit ja kovasti yritin pitää pokkaa..ei vaan niin onnistu. Ilmeisesti olin myös nukkunu tosi sikeästi, koska heräsin yöllä jossain vaiheessa ja huomasin, että mun vieressä ikkunapaikalla istuva mies oli lähteny käymään vessassa.. ei mitään tietoa miten hän on itsensä mun yli taiteillu. Johannesburgissa aikaa oli alle puoltoista tuntia, mutta hyvin kerettiin. J-burgin lentokenttä toimi hyvänä sisäjuoksuratana.

 Air Botswanan kone, matkustajia mahtu sisään 48 henkeä.

Gaboronessa meitä oli vastassa harjotteluohjaaja Iiris. Oltiin eka yö Gaboronessa, koska ei voitu olla varmoja onko kone ajoissa ja kerkeekö Ghanziin asti ajaa. Käytiin ostarilla hankkimassa botswanalaiset puhelinliittymät ja juomassa cappuccinot, oli ihan oikein maitokin vaahdotettu. Kevyt lasku Afrikkaan.

Tänään ajettiin tänne Ghanziin Iiriksen kämpille. Ajomatkassa meni noin 7 tuntia, koko matka asfaltoitua tietä, suoraa ja tasaista. Jossain vaiheessa tuli kyltti, että Namibia tuolla suunnassa. Tien laidalla oli tosi paljon karjaa. Lehmiä, aaseja, hevosia, vuohia, lampaita ja parit paviaanit Gaboronen päässä.

Sadekautena myös Kalaharin autiomaassa vihertää.

Automatkalla oli hassu huomata se, että miten kirkasta on. Kuten kuvasta näkyy ajosää oli ihanan pilvinen mutta silti oli pakko vaihtaa aurinkolaseihin, koska muuten siristeli silmiä jatkuvasti. Eikä aurinkoa edes näkynyt pilvipeitteen alta! Erilaista oli myös se, että Suomessa kesällä tuulilasiin lentävät kärpäset onkin Botswanassa perhosia..

Kohdattiin Helenan kanssa myös ne megaisot koppakuoriaiset. Helena käänsi yhden jo toistamiseen oikein päin ulko-oven edessä. Ne isot koppakuoriaiset ei ilmeiseti oo ihan fiksummasta päästä kun kokoajan on väärinpäin. Saatiin myös biologian oppitunti, kuvassa oleva hämähäkki on vaaraton ja kaveri, koska se syö pienempiä hämähäkkejä.

Terkkuja Päiville, tän ei pitäis hyppiä.  
Käytiin pikakävelyllä ennen kun tuli pimeää ja saatiin iloisia tervehdyksiä naapureilta. Botswanan ilma tuoksuu makealta, hiekalta, auringon porotukselta, vesisateelta, lehmien lannalta ja ruohikolta.

Huomenna kohti Kukea ja rinkan purkaminen, jee! Täällä en taida laittaa mekkoja seinille...

maanantai 14. tammikuuta 2013

Matka alkaa, tosin hieman myöhässä.

Vihdoin ja viimein matkalla, tosin vielä Helsinki-Vantaalla. Meijän kone lähtee myöhässä ja täällä on netti, joten tässä muutamia kuvia lähtötunnelmista.

Lentoreittihän on Helsinki-Lontoo-Johannesburg-Gaborone, ja sieltä autolla Ghanzin kautta Kukeen.
Tarkotus olisi olla perillä huomenna illalla.

ehkä vähän jännittää :)
 
 Helena tutkii safarivaihtoehtoja.

Onneksi Oliviasta löyty hyödyllinen artikkeli, jos ei jaksa pestä pyykkiä. Tosin en tiedä pakkasinko oikeat vaatteet mukaan, well let's see.

Nyt portille, eka lento hereillä ja sitten yöunille. Suukkoja!

perjantai 11. tammikuuta 2013

Lähtökuopissa


Nyt kun on rinkka kokonaan pakattu (siis jo kolme päivää ennen lähtöä, ennätys!) ja polvien yli menevä alushame löydetty (kyllä, Prismasta) alkaa ajatukset kummasti harhailla kesken lauseiden kohti tulevaa.

Tuntuu, etten oo koskaan aikaisemmin valmistautunut tulevaan reissuun näin hyvin kun tähän olen. Mutta silti tuntuu, etten osaakaan kuvitella mitä kaikkea on vastassa. Oon nähnyt kuvia ja kuullut kertomuksia edellisiltä harjoittelijoilta. Oon lukenut blogeja ja matkaopaskirjoja. Kuitenkin huomaan toistuvasti miettiväni jonkin asian menevän tietyllä tavalla, ihan vain huomatakseni, että oon miettinyt tilanteen täysin länsimaalaisesta näkökulmasta ja Afrikassa tuskin kyseinen asia menisi kuten oon sen ajatellut.

Eilen kotimatkalla oli pakko pysähtyä hetkeksi hengähtämään koska ajatuksia tuntuu juoksevan päässä niin monta ja jokainen eri suuntaan. Millaista on elää erilaisessa kulttuurissa ja uudessa ympäristössä? Miltä Botswanan ilma tuoksuu? Miltä sen hengittäminen tuntuu? Minkälainen on tähtitaivas Kalaharin yllä? Opinko lausumaan Setswanaa oikein, tai ylipääätänsä koko kieltä? Hyppiikö ne hämähäkit oikeasti? Muistanko tarkistaa kengät ennen kun laitan ne jalkaan?

Huh, onneksi koiran ulkoiluttaja havahdutti mut mietteistä ja muistin katsoa ympärillä olevaa talvea ja Suomen tuttua tähtitaivasta. Jännitys ja odotus on siis lisääntynyt kummasti viime päivinä J Mutta kohta hyppään lentokoneeseen ja saan kysymyksiini vastauksia.. ja varmasti tuhansia kysymyksiä lisää.


Kuvassa hieman pakkaustunnelmia. Huomaa äidiltä saatu joululahja jumppakuminauha(?) iltojen ratoksi.

Salang sentle!


sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Hyviä uutisia!


Ghanzista saa kuulemma ihan oikeaa kahvia! Huh, pakkausta helpottaa kummasti tieto, ettei tarvitse kantaa mukana tulevan kolmen kuukauden pikakahveja ja kahvicreamereita (niitäkin löytyy!) Ja mikä parasta edellisiltä harkkareilta on jäänyt Kukeen kahvipannu! jei J

Lähtö on siis kohti Afrikkaa, Botswanaa ja siellä tarkemmin Ghanzin alueella oleva Kuke.  Botswana on noin kaksi kertaa Suomen kokoinen ja asukkaita pari miljoonaa. Kalaharin autiomaata on noin 70% maan pinta-alasta , joten ilmeisesti hiekkaan on syytä tottua. Kukehan sijaitsee Kalaharin alueella niinkuin kartasta näkee. Botswanassa on tällä hetkellä kesä ja lämpöä keskimäärin...riittävästi ;) 


Kyseessä on Suomen Lähetysseuran esikoulutukseen kuuluva harjoittelu. Kuke on pieni kylä (tai lähinnä setlementti), jonka koulun oppilaille pidetään iltapäiväkerhoja (huom. monikko, oppilaita on noin pari sataa) ja opetetaan englantia. Kyseessä on Lähetysseuran kehitysyhteistyöhanke. Esikoulutuksesta ja Lähetysseuran työstä Botswanassa voi lukea lisää sivulla olevista linkeistä.

Ilmassa on sopivasti jännitystä ja mahassa perhosia kun lähtöön on viikko. Rinkka on koepakattu aika onnistuneesti, otsalampun käyttöä harjoiteltu ja edellisiltä harkkareilta saatu hyviä vinkkejä (etenkin sähköviritelmä näyttää lupaavalta, hih.)! Kiitos niistä!

Tekstiä ja kuvia lisäilen sitä mukaan mitä nettiin pääsee. Kukessa ei ole nettiä, eikä tosin ruokakauppaakaan, joten kerran viikossa on lähdettävä kaupunkiin hoitamaan nämä aika tärkeät jutut.  Onneksi Botswanan bussit kulkee ja lähimpään kaupunkiin Ghanziin matkaa noin 100km. J

Salang sentle!       
                                                                                                                                                                                  
<3:Riikka